Tervetuloa seuraamaan haastavien perheiden elämää. Tarina tulee sisältämään draamaa ja yllättäviä käänteitä! Aluksi meillä oli pelkkä alustava suunnitelma ryhmätyön aiheista ja siihen liittyvistä hahmoista. Pikkuhiljaa aiheet alkoivat hahmottumaan, faktaa löytymään ja tarinat hahmottumaan. Kuten joskus elämässäkin, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, vaan joskus tapahtuu ns. "lumipalloefekti". Onneksi perheiden mukana on koko ajan työskennellyt oma lähihoitajamme Jyrki, joka auttaa arjen eri käänteissä. Pitkin tarinaa kuulemme Jyrkin kertomuksia mihin hän perhettä on tampereen palvelujärjestelmässä ohjannut! Tutustu ryhmätöihin, tarinoihin ja linkkeihin, sekä vastaa tarinan lopussa olevaan pakolliseen kyselyyn. Teitte hauskan tarinan, joten tästä se lähtee...
Kun vanhempi väsyy voi lapsen rajat paukkua!
Kun Joonaksen äiti tuli raskaaksi, hänen isänsä otti ja lähti. Äidistä tuli yksinhuoltaja. Joonas ei ole siis ikinä tavannut isäänsä. Hänen elämästään on aina puuttunut ’’miehen malli’’. Äidillä on ollut aika ajoin vaikeuksia jaksaa huolehtia yksin vilkkaasta pojasta ja pitää häntä kurissa. Joonaksella ei myöskään ole ollut tarpeeksi rajoja ja ikäisekseen hänellä on ollut ehkä liikaakin vapauksia. Nuorempana rajattomuus aiheutti lähinnä kiukuttelua ja raivokohtauksia. Nykyään Joonas haluaa testailla ja rikkoa rajojaan, sekä kapinoida. Hän on ajautunut huonoon seuraan, jossa on mukana päihteiden käyttöä, väkivaltaa ja pikkurikollisuutta. Äiti on joskus hieman toivoton ja huolissaan, mutta ei halua pilata hyviä välejä poikaansa ikävillä rangaistuksilla ja uusilla säännöillä. Heillä on aina ollut luottavaiset ja läheiset välit toisiinsa. Joonas on aina kertonut menoistaan ja tempuistaan äidille, sillä äiti on aina vain vähän moittinut, mutta hyväksynyt asiat. Kun Joonaksen äiti on saanut kuulla mm. Joonaksen pikkuvarasteluista, jengitappeluista ja päihteiden käytöstä, on hän yrittänyt varoittaa Joonasta kiinnijäämisen riskistä ja seurauksista. Joonas kuitenkin suhtautuu asioihin välinpitämättömästi, sillä ’’enhän mä oo ikinä ennenkään kiinni jääny’!’.
LH Jyrki: Moronnääs! Mä oon tosiaan lähihoitaja Jyrki ja olen erikoistunut nimenomaan lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin! Mulla on vankka kokemus ja lupsakka mieli, vaikken Savosta olekaan. Tilannehan on aika hankala, koska Joonas kuitenkin mukava poika ja äiti yrittää parhaansa. Minä kuitenkin ajattelin ohjata heidät ihan aluksi Perhepiste Nopeaan, jossa molemmille annetaan apua ja neuvoa! Toinen asia on kyllä Joonaksen tilanteeseen mahdollisimman nopea puuttuminen, taidanpa soittaa vielä Tampereen Etsivälle työlle niin saavat ottaa pojasta kopin!
Lopulta tärkeintä ovat muistot ja hymyt!
Matilda on leikkimässä Maijan kanssa puistossa, joka sijaitsee lähellä autotietä. Matildan ja Maijan pallo vierii autotielle. Maija on menossa hakemaan mutta Matilda kieltää häntä menemästä sinne ja menee itse hakemaan palloa. Matilda ei huomaa hakiessaan palloa, että tieltä tulee kovaa vauhtia auto häntä kohti. Auto ei ehdi jarruttamaan ja osuu Matildaan....
Maija traumatisoituu Matildan kuolemasta, koska hän näki tilanteen. Maijan koulunkäynti alkaa huonontumaan, hän kiukuttelee ja on vetäytynyt koulussa. Maija katuu ettei itse hakenut palloa tieltä. Maija kokee myös, että hänellä on nyt suuri vastuu perheen asioista ja muiden huolenpidosta. Perheessä ei nyt oikein kukaan voi hyvin. Isä masentuu Matildan kuoleman jälkeen ja alkaa vetäytymään. Molempien sosiaalinen vuorovaikutus alkaa huonontumaan hiukan erinäkökulmista. Onneksi Maijalla on terveystarkastus jossa tilanne huomataan ja hänet ohjataan puhumaan kuraattorille. Kuraattori saa selville, ettei heidän perheessään kaikki ole tällä hetkellä kovin hyvin. Maija ja hänen isänsä käyvät psykologilla puhumassa Matildan kuolemasta ja Käpy ry on ollut myös suuri tuki tilanteessa. Mutta missä on perheen äiti? Äiti turvautui alkoholiin ahdistusta käsitellessä mutta on onneksi päässyt nyt katkolle.
LH Jyrki: No huhhuh!!! Nyt ollaan kyllä ammatillisuuden ytimessä...sniff* Tämä oli kyllä kova paikka minullekin. En osaa edes kuvitella mitä kaikkia tunnetiloja perhe onkaan kokenut, Maija varsinkin. Onneksi Käpy ry:llä on erinomaiset sivut ammattilaisille, josta voi käydä katsomassa vinkkejä. Ihan aluksi minä ohjasin perheen Tampereen kriisikeskus Osviittaan! Sieltä saa nopeasti keskusteluapua tilanteessa. Parhaani olen kyllä yrittänyt vain olemalla läsnä ja kuunnellut perheen tuskaa. Onneksi asiat ovat nyt menossa parempaan päin.
Kun Joonaksen äiti tuli raskaaksi, hänen isänsä otti ja lähti. Äidistä tuli yksinhuoltaja. Joonas ei ole siis ikinä tavannut isäänsä. Hänen elämästään on aina puuttunut ’’miehen malli’’. Äidillä on ollut aika ajoin vaikeuksia jaksaa huolehtia yksin vilkkaasta pojasta ja pitää häntä kurissa. Joonaksella ei myöskään ole ollut tarpeeksi rajoja ja ikäisekseen hänellä on ollut ehkä liikaakin vapauksia. Nuorempana rajattomuus aiheutti lähinnä kiukuttelua ja raivokohtauksia. Nykyään Joonas haluaa testailla ja rikkoa rajojaan, sekä kapinoida. Hän on ajautunut huonoon seuraan, jossa on mukana päihteiden käyttöä, väkivaltaa ja pikkurikollisuutta. Äiti on joskus hieman toivoton ja huolissaan, mutta ei halua pilata hyviä välejä poikaansa ikävillä rangaistuksilla ja uusilla säännöillä. Heillä on aina ollut luottavaiset ja läheiset välit toisiinsa. Joonas on aina kertonut menoistaan ja tempuistaan äidille, sillä äiti on aina vain vähän moittinut, mutta hyväksynyt asiat. Kun Joonaksen äiti on saanut kuulla mm. Joonaksen pikkuvarasteluista, jengitappeluista ja päihteiden käytöstä, on hän yrittänyt varoittaa Joonasta kiinnijäämisen riskistä ja seurauksista. Joonas kuitenkin suhtautuu asioihin välinpitämättömästi, sillä ’’enhän mä oo ikinä ennenkään kiinni jääny’!’.
Matilda on leikkimässä Maijan kanssa puistossa, joka sijaitsee lähellä autotietä. Matildan ja Maijan pallo vierii autotielle. Maija on menossa hakemaan mutta Matilda kieltää häntä menemästä sinne ja menee itse hakemaan palloa. Matilda ei huomaa hakiessaan palloa, että tieltä tulee kovaa vauhtia auto häntä kohti. Auto ei ehdi jarruttamaan ja osuu Matildaan....
Maija traumatisoituu Matildan kuolemasta, koska hän näki tilanteen. Maijan koulunkäynti alkaa huonontumaan, hän kiukuttelee ja on vetäytynyt koulussa. Maija katuu ettei itse hakenut palloa tieltä. Maija kokee myös, että hänellä on nyt suuri vastuu perheen asioista ja muiden huolenpidosta. Perheessä ei nyt oikein kukaan voi hyvin. Isä masentuu Matildan kuoleman jälkeen ja alkaa vetäytymään. Molempien sosiaalinen vuorovaikutus alkaa huonontumaan hiukan erinäkökulmista. Onneksi Maijalla on terveystarkastus jossa tilanne huomataan ja hänet ohjataan puhumaan kuraattorille. Kuraattori saa selville, ettei heidän perheessään kaikki ole tällä hetkellä kovin hyvin. Maija ja hänen isänsä käyvät psykologilla puhumassa Matildan kuolemasta ja Käpy ry on ollut myös suuri tuki tilanteessa. Mutta missä on perheen äiti? Äiti turvautui alkoholiin ahdistusta käsitellessä mutta on onneksi päässyt nyt katkolle.
Sallisen perheeseen kuuluu äiti Liisa 30v, isä Pekka 32v, sekä tytär Peppi 5v. Liisa ja Pekka menivät naimisiin Liisan ollessa 23 vuotias. He saivat esikoisensa ja kaikki sujui hyvin, kunnes Pekka huomasi, että hänen vaimonsa alkoi käyttäytymään omituisesti. Liisa ei antanut kotonaan käyttää tietokonetta, puhelinta eikä televisiota. Eräänä päivänä Pekan tullessa töistä kotiin, hän kuuli, kun Liisa huusi Pepille, että ”Älä ota sitä puhelinta, meitä vakoillaan!”. Tuolloin Pekka tajusi, että hänen vaimonsa täytyisi viedä hoitoon ja hän vei Liisan lääkäriin. Lääkärissä Liisä kertoi, että hän pelkää, että heitä tarkkaillaan elektronisten välineiden kautta.
Selvisi, että Liisa oli sairastunut skitsofreniaan. Liisa ei kuitenkaan ollut käyttäytynyt vaarallisesti itseään tai muita kohtaan, joten häntä ei tarvinnut lähettää sairaalahoitoon. Lääkäri määräsi hänelle psykoosilääkettä Olantsapiinia, sekä psykososiaalista hoitoa. Psykososiaalisen hoidon tavoitteena on tukea potilasta, parantaa lääkehoitoon sitoutumista, helpottaa sairausjaksojen varhaisoireiden tunnistamista ja helpottaa potilaan ja omaisten sopeutumista sairauteen. Liisalle tarjotaan yksilöterapiaa ja koko perheelle myös perheterapiaa, sekä psykoedukaatiota. Aluksi Peppiä pelotti ja askarrutti äidin sairaus, mutta sitten, kun hän kävi perheterapiassa, sekä hänelle selitettiin äidin tilasta, hän alkoi ymmärtämään, mikä äitiä vaivaa. Sallisen perheessä voidaan nyt hyvin. Perhe käy terapiassa ja he saavat toisistaan tukea arjen keskellä.
Jykä on 17-vuotias nuori. Hänen perheeseensä kuuluu äiti Johanna, isä Pasi ja kolme pikkusisarusta, Jaakko 15v, Laura 10v, Saara 7v. Jykän äidillä on ollut alkoholiongelma nuorena, mutta hän ryhdistäytyi ja parani ongelmasta, kun perusti perheen. Kolmannen lapsen syntymän jälkeen arki kävi Johannalle liian rankaksi, ja Johanna sortui pitkästä aika juomaan. Hän pahoinpiteli Pasin humalassa ja on ollut nyt viisi vuotta vankilassa miehensä törkeästä pahoinpitelystä.
Johanna on pääsemässä pian vankilasta pois. Perheellä on ollut rankkaa, sillä isä on väsynyt ja masentunut, ja joutuu hoitamaan neljää lasta ja käymään paljon töissä. Onneksi lasten mummo käy joskus hoitamassa heitä ja auttaa Pasia jaksamaan. Äidin vankilatuomio on vaikuttanut lasten elämään paljon. Varsinkin Jykä kokee asian todella hävettävänä, ja on joutunut sen takia kiusatuksi. Hän ajattelee, että on todella noloa, kuinka isä on joutunut äidin pahoinpitelemäksi, ja että hänen isänsä on heikko eikä pärjää. Pikkuveli Jaakko taas on suorastaan vihainen isälleen tapahtuneesta, ja he ovat todella huonoissa väleissä. Jaakko haluaisi käydä usein katsomassa äitiään vankilassa, mutta isä kieltää sen. Isä suostuu viemään lapset katsomaan äitiä vain kerran kuukaudessa, vaikka äiti on osoittanut katuvansa tekoaan kovasti, ja on osannut olla hyvä vanhempi lapsilleen.
Pyryn perheessä Pyry on 14 vuotias ”tyttöpoika”. Pyryn perheeseen kuuluu 4 vuotias Petra sisko, sekä äiti Johanna jolla on masennus ja päihdeongelma. Pyryn isällä Laurilla oli myös päihdeongelmia sekä hän söi unilääkkeitä. Unilääkkeiden ja alkoholin yliannostuksesta johtuen Lauri kuoli, kun Pyry oli 10 vuotias. Pyryn äiti sairastui vaikeaan masennukseen synnytettyään Petran ja lasten isän kuoltua. Tämä ajoi Johannan päihdeongelmiin. Pyryn isä oli usein väkivaltainen Johannaa kohtaan, myös lasten nähden. Alkoholin väärin käyttö aiheutti Laurissa paljon aggressiota.
Kun Lauri kuoli, Pyrylle alkoi ilmaantua identiteettikriisi oireita, ja hän ei enää tiennyt onko hän oikeasti tyttö. Pyryllä alkoi myös ilmetä erilaisia keskittymishäiriöitä koulussa, sekä hänen on vaikea tulla toimeen muiden oppilaiden kanssa. Pyry tiuskii koulussa opettajille eikä tee annettuja tehtäviä, joten Pyry käy erityisopettajalla. Opettajat ovat harkinneet, että Pyry siirrettäisiin toiseen luokkaan, jossa on vain 10 opiskelijaa. Opettajat eivät ole tietoisia Johannan päihde- ja mielenterveysongelmista, vaikka Pyry oireilee koulussa. Opettajat ovat päätelleet, että oireilu johtuu Isän kuolemasta. Petra on alkanut lähiaikoina oireilemaan päiväkodissa siten että hän hakee koko ajan huomiota aikuisilta ja päiväunilla kastelee sänkynsä. Petra on todella herkkä, ja itkee aina kun ei saa tahtoansa läpi. Pyry hoitaa taloutta kotona. Hän huolehtii pikkusiskostansa ja tienaa rahaa kolme kertaa viikossa jakamalla postia. Petra tuntee turvattomuuden tunnetta ollessaan äitinsä kanssa kahdestaan ja istuu yksin huoneessaan. Pyry on joskus ulkona ystäviensä kanssa, ja ryhmäpaine on ajanut Pyryn polttamaan tupakkaa.
Petterin vanhemmat työskentelevät media-alalla, ovat todella kiireisiä työn takia ja tekevät n. 8h työpäiviä. Vanhemmille netissä pyöriminen on myös ns. vapautumiskeino työpäivän jälkeen. Petteri on 15v nuori, jonka vanhempien ongelmana on someriippuvuus. Hän on poissaoleva ja yksinäinen, koska on ainoa lapsi. Kun Petteri joutui pyörätuoliin onnettomuuden takia, vanhemmat olivat tiedottomia miten toimia, joten he alkoivat etsiä netistä kaikenlaista tietoa, ja tämä synnytti vanhempien someriippuvuuden. Ilman somea, vanhemmat ovat erittäin levottomia, väsyneitä ja ärtyisiä. Tämän takia vanhempien unirytmikin on sekaisin ja keskittyminen on hankalaa. Petterin vanhemmat ovat yrittäneet vähentää somen käyttöä, mm. erilaisilla sovelluksilla, ja jopa koittamalla ”somepaastoa”, mutta tuloksetta. Petteri on poikatyttö, eli hän pukeutuu ja käyttäytyy, kuin tytöt. Hän on pukeutunut tytöksi 6 vuotiaasta saakka. Perhe on alkanut käydä perheterapiassa, jossa yritetään hoitaa vanhempien someriippuutta, puhutaan Petterin onnettomuudesta, siitä mitä se on tuonut mukanaan ja mitä mieltä Petteri on vanhemmistaan.
TEHTÄVÄ 1: Kun olet lukenut tekstit ja tutustunut linkkeihin niin käy vastaamassa pakolliseen KYSELYYN <-- klik